|
Energiankulutus
Sementin valmistuksessa tarvitaan energiaa. Uuni, jossa sementin raaka-aineet kuumennetaan, tarvitsee lämmetäkseen polttoainetta. Sementin valmistuksessa on Suomessa panostettu voimakkaasti energiankäytön tehokkuuteen ja toisaalta ympäristövaikutusten minimoimiseen. Uunin lämmityksessä käytetään nykyisin myös vaihtoehtoisia energianlähteitä kuten lihaluujauhoa ja käytetyistä renkaista tehtyä kumirouhetta.
Betonin valmistusprosessin muiden vaiheiden energiankulutus on varsin pientä. Sementin kuljetus tapahtuu suurelta osin laivalla ja betoniin tarvittava kiviaines saadaan yleensä lähialueelta. Itse valmisbetonitehtaat sijaitsevat lähellä betonin käyttöpaikkaa, joten myös valmisbetonin kuljetusmatkat ovat lyhyitä.
Sementtiä valmistettaessa sen pääraaka-aineesta kalkkikivestä vapautuu polttoprosessin yhteydessä hiilidioksidia. Betoni sitoo käyttöikänsä aikana osan tästä vapautuneesta hiilidioksidista takaisin itseensä ilmasta niin sanotun karbonatisoitumisen kautta.
Muiden raaka-aineiden kulutus
Sementin pääraaka-aineen, kalkkikiven varanto on erittäin suuri ja sen riittävyys on varmaa määräämättömän pitkäksi aikaa. Myös betonin muita raaka-aineita hiekkaa ja kiveä löytyy runsaasti Suomesta. Joissain suurimmissa kaupungeissa luonnonkiven vähenemisen vuoksi on siirrytty murskatun kiviaineksen käyttöön. Murskaukseen tarvittavaa raaka-ainetta saadaan esimerkiksi louhintojen yhteydessä rakennustyömailta tai louhimalla sitä kalliosta.
Betonin ja sementin valmistuksessa käytetään muun teollisuuden sivutuotteita joiden avulla sementin määrää betonissa pystytään vähentämään. Tällaisia ovat muun muassa voimalaitoksista saatava lentotuhka sekä raudan valmistusprosessissa syntyvä masuunikuona.
|